maanantai 24. helmikuuta 2014

Harjoiteltiin kontakteja ja sit jäikin seuraavat treenit väliin

Viimeksi kouluttaja kävi vain opastamassa meidät alkuun ja lähti kotiin sairastamaan. Aiheena oli kontaktien harjoittelua. Meidän oli tarkoitus opetella 2on 2off-kontaktia ja sitähän me ollaan Mintun kans harjoiteltukin. Idea on siinä se, että koiran etujalat on maassa ja takajalat esteellä. Koira tunnistaa pintaerot (ei värieroja) ja siihen se perustuu.

Ensin muistuteltiin mieliin puomia ja A:ta. Sitten lisättiin ne osaksi rataa. Mulla oli uusia leluja mukana ja Minttu kyllä innostui ihan eri tavalla niistä. Yritin pitää Mintun kans pätkät lyhyinä ja sit leikkimistä enkä jankannut kovin pitkään. Se osoittautuikin aika hyväksi ja Minttu jaksoi hyvin ja innokkaasti tehdä ne työjaksot. Kontakteissa meillä ei oikeastaan ole ongelmia, nyt pitää vaan treenata sitä, että pääsen itse irtautumaan kauemmas. Otin sitten odotellessa keppitreeniä ja lähinnä kepeille hakeutumisen ajatuksella eri lähtökulmista. Minttu hoksas hyvin, mutta saas nähdä sit kun yhdistetään toinen este siihen mukaan. Minttu on kyllä hauska kun se hakeutuu kontaktiin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, ajatuksella saanko nyt palkkaa kun olen tässä kontaktilla? Milloin se tekee sen putken suulle, milloin hyppyesteen tukijalkaan, milloin pussin päähän jne...

Otin sit itteäni niskasta kiinni ja päätin tiistaina lähteä vapaavuorolle. Vuoro alkoi klo 21 ja se on mulle kyllä myöhäinen aika, mut puol 9 päätin, että käydään ihan pikaisesti vaan kun olin käyny jo saunassakin. Nooh, perillä kävin kysymässä treenajilta, että millon lopettavat. Meidän oma kouluttaja olikin siellä ja vetämässä pentuagility-kurssia. Heidän vuoronsa olikin 21.30 asti. Harmitti ja suututti niin vietävästi ettei tosikaan. Siitä ei ollu mitään tietoa ajanvarausjärjestelmässä, mistäs olisin voinu tietää... Ehdottivat, että eivät ehkä ihan loppuun asti tarvii jos odottelen ja käyn lenkillä, mut se ois silti menny niin myöhäiseks ja en vaan viittiny jäädä odottamaan, joten innokas Minttu ihmeissään takas autoon ja kotiin. Voi surku, ei varmaan Minttua mun anteeksipyynnöt lohduttaneet kun ei päästykään treenaa :(

Eilinen treeni jäi meiltä väliin, kun sairastuin vatsatautiin ja halailin vessanpönttöä useaan otteeseen. Lämpöäkin oli vähäsen. Minttu urhoollisesti makaili mun jaloissa käytännössä koko päivän, ihmetteli ehkä vaisua mamia. Aamulla kävin kuitenkin salilla vetämässä hyvän treenin ja kotiintultua alkoi tuntua, että oksettaako vaiko muuten vaan mahassa kiertää. Nooh, niinhän siinä kävi, että vaikka olen jo yli 2 vuotta nykyistä työtäni kiertävänä lto:na tehnyt, niin en ole päivääkään sairastanut. Tänään olen sitten vapaalla toipumassa ja onneksi aika hyvältä jo vaikuttaa.


lauantai 15. helmikuuta 2014

Mintun motivaatio hakusessa

Tokat treenit tälle vuodelle. Saatiin itse valita kaksi neljästä radan pätkästä mitä haluttiin tällä kerralla treenata. Kaikki ois ollu kivoja, mut valitsin ekaks pätkän, missä sai harjoitella keppejä muiden esteiden kanssa (kun aina ne kepit on yksinään) ja toisessa pätkässä oli putket ja takaakierto hypylle ja valssi hyppyjen välissä.

Minttu on omassa kuljetuskopassaan aina aluksi ja se on osoittautunut oikein hyväksi, malttaa odottaa siellä. Toki välillä yrittää tulla hampaitten avulla läpi, mutta pääpiirteissään malttaa hienosti. Tällä kerralla Minttu jopa malttoi välillä olla hienosti ja haukkumatta kopin ulkopuolella kun yleensä ei malttais millään.

Ekaks tehtiin tuo keppi-radanpätkä. Suurin haaste oli saada Minttu hypyn jälkeen itse ohjautumaan kepeille. Meni ensin ohi ja yritti väärältä puolelta. Sit meni, mut tuli ohjurin ali lopussa (ei oo sitä tehny aikoihin kun yksittäisenä keppejä harjoitellaan). Ohjaaja palkkas heti keppie alussa Mintun  ja saatiin me sit ihan kohtuullinen suoritus aikaiseksi. Keppien jälkeen piti vielä ohjata putkeen ja siinä ei ollu vaikeuksia. Mutta tulipahan todettua, että vaikka on tuntunut siltä, että Minttu löytää hyvin kepeille kun oon vaihdellut aloituspaikkaa, niin ei se ihan niin olekaan. Tätä treenataan siis lisää!



Toisella pätkällä meillä meni ohjauskuviot ihan okei, mut Minttu menetti kiinnostuksensa tosi nopsaan ja halusi vaan haistella kentän pohjaa eikä enää pallokaan kiinnostanut yhtään,  puhumattakaan minun houkutteluista. Turhauttavaa! Tuli ihan  sellainen olo, et tästä ei tuu ikinä mitään eikä Minttua kiinnosta yhtään tehdä mun kanssa. Ohjaaja sanoi, että ens kerralla kaikkia erilaisia leluja mukaan ja muutaman esteen pätkiä vaan tehdään ja sit leikit et saatais innostus taas mukaan. No katotaan, ois niin hyvä päästä sinne hallille edes pieneks hetkeks käymään josko sit innostusta saataisi lisää lyhyillä treenikerroilla. Eihän Minttu kotonakaan juuri kiinnostu mun leikkiyrityksistä. Ehkä joku motivointi-kurssi minulle ois paikallaan...


Agility jatkuu pienryhmässä

Ohhoh! Onpas vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksesta. Nooh, jos tässä aktivoituis taas kun agility jatkuu. Saatiin Poksilta pienryhmäpaikka ja treenaamassa käydään aina sunnuntai-iltaisin. Ei mikään paras aika treeneille minun kannalra, mutta oli ainoa ryhmä, missä oli ohjaus. Ja ehdottomasti tarvitaan vielä ohjausta. Tammikuu meni meiltä ohi kun Mintulla oli juoksu, mutta nyt saadaan sitten pitkä pätkä treenailla rauhassa ennen seuraavaa juoksua. Meillä on mahdollisuus käydä oman treenivuoron lisäksi vapaavuoroilla treenaamassa, mutta ne on päivällä kun oon töissä tai sit klo 21 jälkeen. No ehkä joskus jos on aamuvuoro tai lauantaina jossain välissä. Olis vaan kiva jos viikolla pääsis koskus kun sama rata on aina sunnuntaista torstaihin hallilla niin vois kerrata oman sunnuntain treenin jälkeen uudestaan.

Ekalla kerralla olikin hurjan pitkä radan pätkä, varmaan 27 estettä. Eihän sitä muistanu kunnolla vaikka kuinka ehti käydä moneen kertaan läpi. No, toisaalta ei me vielä niin pitkää rataa selvittäisikään ja treenattiin pienemmissä pätkissä. Meitä oli 8 koiraa paikalla ja vaikka olikin itsenäisinä kepit ja keinu, niin aika paljon oli odottelua. Vitsit, kun en muista kaikkia termejä niin yritän vaan selittää miten jut meni.  Uusi juttu oli radalla sellainen,  että hypyn jälkeen piti tehdä valssi ja ohjata koira putkeen siten, että putken pää oli ihan toiseen suuntaan hypystä katsottuna. Tähän asti on ollut suora linja putken päähän hypyltä, mutta nyt tosiaan koira piti saada putken takaa putkeen sisään. Oman vartalon kääntämisellä ja käden puolikaaren muotoisella ohjauksella tätä harjoiteltiin ja Minttu kyllä hoksasi aika kivasti jutun jujun. Kaiken kaikkiaan otin sen kannalta, että muistuteltiin mieleen näitä juttuja. Kepeissä oli kaikki ohjurit ja ne meni hyvin, samoin keinu sujui ok. Radalla Minttu väsähtää edelleen tosi nopsaan mutta pallosta saa lisävauhtia tekemiseen. Seuraavalle kerralle vielä pienempien pätkien tekemistä että into säilyisi paremmin.

Tästä se taas lähtee ja tämä vuosi sen näyttää onko meistä mihinkään.