sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Jalkapalloa, koiranhoitoa ja kyläilyä

Tänään on ollut taas kaikenlaista puuhaa. Aamusta suunnattiin Camillan jalkapallopeleihin. Tosin ei jääty katsomaan kahta ensimmäistä peliä mutta kaksi viimeistä katsoin. Hävisivät nuoremmille  pojille kaikki pelinsä, mutta ei ne pojat silti pyörittäneet peliä vaan hienosti tytöt pelasivat. Jalkapalloilun jälkeen lähdin hakemaan kummipojan perheen koiraa hoitoon. Irlanninsetteri Hilla katsoi hieman epäuskoisena minua kun menin hakemaan, ikäänkuin ajatellen "tunnenks mä sut, miks sä tulit..." Siitäpä se sit ilostui ja lenkille ei tarvinnut kahta kertaa käskeä. Laitoin ihan kunnon lenkkivarusteet päälle kun ajattelin juosta Hillan kanssa. Kylläpä olikin aluksi kovat menohalut ja mulla oli ihan täysi työ pysyä perässä. Vauhti kyllä tasaantui sitten, mutta pakko oli välillä kävellä. Meinas taluttajalla loppua kunto kesken... Tuli tosi hyvä intervallilenkki! Kovin kauaa ei viitsinyt lenkittää koiraa kun päivä oli lämmin ja aurinkoinen. Kyllä se vaan on aika erilaista olla ison koiran kanssa lenkillä kuin pienen :)


Meillä koirat eivät juuri välittäneet toisistaan vaan touhusivat omiaan.




Vein Mintun kanssa Hillan kotiin ja matkalla oli selvää kuka johtaa letkaa :) Välillä kuitenkin pysähdyttiin yhdessä haistelemaan.



Kun Hilla oli viety kotiin me lähdettiin mäykkyjen ja podengon luokse kyläilemään. Tarjolla oli perheen tytön 1v synttärikemujen kakkuja ja muita herkkuja. Hyvin maistui kaikki tarjottavat ja kotiinkin saatiin vielä viemisiksi Camillan lempparia :) Minttu ei nyt tänään ollut kovin innokkaalla leikkituulella, aluksi piti ihan ärähtää sille kun piti niin pahaa ääntä Kertulle. Kerttu oli vauhdissaan ja Minttu ei tainnut nauttia pikkuisista naskalihampaista. Mekin saatiin osamme pusuista ja rauhoittuihan se pienikin loppua kohden. Kuvien ottaminen oli aika vaikeaa kun Kerttu oli niin nopea liikkeissään, mutta tässä muutama.





Tämä on ensimmäinen postaus uudella puhelimella, Samsung galaxy s2 plus. Lumian tehtyä totaalitiltin ja saatuani huollosta uuden tilalle, totesin että haluankin vaihtaa puhelinta. Ihan hyvä tuuri kun vein huoltoon pinkin lumia 800 ja tilalle sain ihan uuden ja paremman mallin lumian  900, mustan tosin. Lainapuhelimessa oli android-käyttöjärjestelmä ja tykästyin siihen. Yksi syy oli myös tämä blogin kirjoittamisen mahdollisuus kuvineen kännykällä. Lumian ostin melkein tasan vuosi sitten ja silloinkin oli päättänyt ostaa Samsungin, mutta minut vakuutettiin Lumiasta ja niin sen ostin. Tykkäsin lumia 800 paljon, mutta 2x huollossa alle vuoden sisällä... Tais mulle sattua maanantaimalli. Olen tykännyt tosi paljon uudesta puhelimesta ja uuden vanhan lumian sai mies oman käyttöönsä, niinkuin monesti ennenkin minun vanhan luurin :D Lapsetkin päivitettiin nykyaikaan uusien Samsungin kosketusnäytöllisten puhelimien myötä. Joonan vanhan puhelimen näppäimistö ei toiminut kunnolla enää kun se jäi vesisateeseen. Camillan vanha puhelin taas kuulemma katkoi itsekseen puheluita. Nyt vaan uusia puhelimia pitää kohdella kuin kukkia kämmenellä ja tuntuisi olevan mieluisia molemmille, ehkä jo liiankin ;)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Koirakaveri kylässä ja Match Show

Tänään saatiin pitkästä aikaa länsigöötanmaanpystykorva Jippu meille kyläilemään. Viimeksi leikit sujui mainiosti ja koirat juoksivat rallia pitkin pihaa. Tänään sitten oltiin hieman laiskemmalla tuulella. Muutama spurtti kyllä otettiin, mut siihen se jäi. Piti ihan ruveta leikittämään koiria jalkapallolla ja frisbeellä kun ei nyt oikein yhdessä juokseminen kiinnostanut. Minttu on tykästynyt nyt frisbeen hakemiseen, saatiin joskus jostain mätsäristä se lahjaksi ja nyt on osoittautunut oikein kivaksi leluksi. Mintulle heittelin frisbeetä eikä Jippu aluksi ollut ollenkaan kiinnostunut moisesta kapistuksesta. Hieman kiinnostus kuitenkin heräsi, varsinkin silloin kun Minttu pääsi lempileikkiinsä, frisbeellä vetoleikkiä! Minttu hakee frisbeen ja tuo sen, sitten pitää leikkiä vetoleikkiä hetki ennenkuin uudelleen heitetään. Jippu yritti ängetä väliin kun vedimme frisbeeta ja siitäkös Minttu suivaantui ja muutaman kerran tuli ihan kunnon kärhämät. Ei mitään vakavaa vaan ihan nätisti pientä ärähtelyä ja kärhämöintiä. Jippu kiinnostui Mintun luista ja uskomatonta, silppusi ja söi yhden luun mistä Minttu on syönyt ns. parhaat päältä ja sitten se on ollut varmaan puoli vuotta koskemattomana. Hienoa, että päästiin siitäkin eroon. Totesinkin että pitääkin säästää kaikki luut mitä Minttu ei syö ja viedä Jipulle tuhottavaksi =)


Mintun luu laitettiin kaiteelle, Minttu oli sitä mieltä että se pitää sieltä saada takas!



Minttu komentaa!

Olipas lämmintä :)

Jippu yrittää takavasemmalta...

Mintulla pallo hallussa

Äläpäs nyt siinä yritä...

Ja taas Minttu komentaa...


Minttu nauttii auringosta ja lämmöstä :)

Kesä!



Illalla suunnattiin Pilkon Citymarketin parkkipaikalle Match showhun. Onneksi nappasin hupparin vielä mukaan autoon, sillä matkan varrella aurinko hävisi jonnekin ja tuuli pureutui kyllä kylmästi sisuksiin. Sormenpäätkin alkoi olla jo tunnottomat, mulla on niin huono ääreisverenkierto... Porukkaa oli kyllä kivasti saapunut paikalle. Meidän vuoro tuli ja Minttu ei aluksi ois halunnut seisoa, pyllyä vaan maahan. Sain kuitekin seisomaan ja tosi hienosti oli pöydällä. Hampaatkin antoi hienosti katsoa, olihan sitäkin harjoiteltu Jipun kyläilyn lomassa =) Oikein mallikkaasti sujui tänään ja saatiinkin punainen nauha! Sitten punaisten yhteiskehässä jouduttiin poistumaan aika alussa. Tuomari sanoi, että tarkkailee erityisesti omistajan ja koiran yhteistyötä (siinä ei minusta meillä ollut vikaa). Tuomari kävi tervehtimässä kaikki koirat ja matkalla meidän luokse totesi, että kaikki koirat niin iloisena häntää heiluttaa ja huomaa niillä olevan kivaa. No, Minttu ei paljoa tuomarista välittänyt, tuijotti namia eikä heilutellut häntää. Sitten alkoi karsinta ja tuomari sanoi, että näkee että toisilla koirilla alkaa jo tämä homma tältä päivältä riittää ja sitten tulikin kotiinlähtö. No, punaisesta nauhasta ylpeä ja Mintun hienosta olemisesta ylpeä! Lisäksi oikein hyvää harjoitusta siellä odottelu, joskus on vaan aika tylsää istua ja katsella. Välillä Minttu aloitti kamalan haukunnan tylsistymisen merkiksi, mutta rauhoittui kyllä aika nopeasti aina ja oli kyllä tosi hienosti koko mätsärin ajan.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Tän viikon aksatreenit ja muutakin touhuilua

Eilen käytiin hallilla treenailemassa Himmin ja Kertun kanssa. Lapset oli tällä kertaa mulla mukana, mutta onneksi osaavat olla niin hienosti ettei tarvitse siitä huolehtia. Meitä ennen oli muita treenaajia ja heidän jäljiltään oli rata valmiina. Tosin rataa ei oltu numeroitu, olisi ollut hauska tietää miten se oli suunniteltu tehtävän. Tänään ei tehty kun muutaman kerran yksittäisiä esteitä. Koska oli rata valmiina, yritin saada tehtyä useamman esteen yhdistelmiä, enimmillään tais olla 9 estettä. Tosin nekin melkein peräjälkeen, jotain pieniä käännöksiä. Ei vielä oikein onnistu meillä äkilliset suunnanvaihdot tai että mentäis hieman sekaisin eikä niin itsestäänselvistä yhdistelmistä. Epäonnen paikaksi muodostui putken jälkeen hypylle meno kun putkesta oli suora linja a-esteelle. Minttu kiersi minut monta kertaa vaikka kuinka yritin ohjata hypylle ja vaikka kuinka yritin huutaa niin koira oli jo A-esteen päällä. Vasta kun menin ihan putken päähän odottamaan niin tajusi mihin halusin sen menevän. Oikein hyvä että tällaista pääsee harjoittelemaan, pitäis enemmänkin tehdä pieniä jekkuja ja houkuttimia että kehittyis itse ohjaamaan paremmin ja koira lukemaan mua paremmin. Tänään putkeen menot sujui aika kivasti ja vauhtikin säilyi aika hyvin, toki loppua kohti alkoi jo väsy hieman painaa. Oli tosi kiva tehdä vaihteeksi pidempiä yhdistelmiä ja tuntui että Mintullakin riitti mielenkiintoa pidempään.

Välillä huilattiin ja leikittiin Kertun kanssa. Minttu oli niin onnellinen kun näki Kertun tulevan halliin, mutta taisi hieman harmittaa ja olla mustasukkaisuutta kun Kerttu saa niin paljon huomiota. Eihän sellaista suloisuutta voi olla huomioimatta ja hyvää harjoitusta Mintullekin.

Olen ilmoittanut Mintun näyttelyyn, ihan oikeaan ryhmänäyttelyyn 9.8.2013. Mintustahan ei näyttelykoiraa tule, mutta olen aina ajatellut, että ainakin kerran sen haluan oikeassa näyttelyssä käyttää. Siksipä olenkin kysellyt nyt ahkerasti neuvoja ja mitä siellä oikein tapahtuu. Mach showssakaan ei olla nyt aikoihin käyty ja Mintulla on ollut juoksukin, nyt onneksi lopuillaan. Ainakin pari mätsäriä on ennen sitä näyttelyä, siellä pitänee käydä harjoittelemassa vielä. Sen verran treenailtiin näyttelyjuttuja, että Minttu oli pöydällä tutkittavana ja ronklattavana. Varsinkin hampaitten katsominen ei ole Mintusta niin kivaa, mutta kyllä se aika hienosti antaa ne katsoa. Tähänkin tehoharjoittelua vielä ehtii tehdä. Hieman sais vielä koira hoikistua, on onneksi aikaa. Minttu on kyllä aika perso ruualle ja olenkin vähentänyt hieman ruoka-annoksia, varsinkin kun treeninameja menee treeneissä. Pitäis vaan vielä enemmän palkata lelulla kun Minttu siitä palkkautuu hyvin.

Olen yrittänyt palautella mieliin myös tokojuttuja, koska ensi viikolla alkaa tokon jatkokurssi. Tokoa on helppo harjoitella vaikka ihan vaan normaalilla lenkillä, seuraamista, liikkeestä pysähtyminen seisomaan ja makuulle. Tuo makuulle jääminen ei vielä suju ollenkaan, mutta harjoitellaan. Paikkamakuu on alkanut sujua jo paremmin, muistan kuinka se oli vaikeaa silloin tokon alkeiskurssilla. Liekö kylmä halli osaltaan vaikuttanut ja onhan koira varmasti oppinut tässä lisää. Minttu nauttii selvästi treenaamisesta ja enemmänkin vaan pitäis, pieniä pätkiä päivässä.

Tällä viikolla saatiin Kerttu taas kyläilemään meille. Mua välillä hirvitti kun Minttu piti niin kovaa ärinää ja kaveri on niin pieni vielä, mutta häntä heiluen Minttu leikki. Kai se komentaa vaan pienempäänsä. Ihasteltiin Kertun valtavan hienoja loikkia, kun se pihallakin loikki menemään, taitaa tulla varsinainen kiituri. Kunhan hieman kasvaa vielä niin mahtaa hyvät rallit olla koirilla! Taas vaan sattui hieman sateinen ilma, mutta onneksi kuitenkin saivat ulkonakin leikkiä vähän aikaa. Minttu on kyllä turvallinen kaveri, Kerttu vei nenän edestä putkiluunkin. Hieman Minttu aluksi ärähti, mutta sitten tyytyi vaan katsomaan vierestä kun kaveri hyvällä ruokahalulla rupesi töihin ja luuta kaluamaan.

Mintulla on täällä meidän lähellä yksi kiva poikakaveri-corgi. Nyt juoksun aikaan on hauska seurata koirien käyttäytymistä. Ei ole paljoa epäselvyyttä milloin tärppipäivät on, kyllä se niin selkeästi on huomattavissa kun tarjoutuu kaverille. Tosin yllätyin ihan tässä kun yhdelle mäyräkoirapojalle ärähteli eikä päästänyt edes haistelemaan, ei ole nimittäin ennen tätä tapahtunut. Olen oikein odottanut milloinka oppii ärähtämään jos ei tykkää. Ei kai sitä sitten vieraille, tutuille vain... Tänään huvitti kun lähdettiin miehen kanssa juoksemaan ja tämä corgi sattui tiellä kulkemaan. Kylläpä tunnisti meidät ja lähti vauhdilla perään vetämään, ajatteli varmaan että Minttu on puskan takana odottelemassa. Ikävä kyllä ei ollut tällä kertaa, omistaja sanoikin että kummasti heidän lenkit suuntautuvat meille päin :) Kiva huomata kun koirat tunnistavat myös omistajat. Joskus tuntuu että Mintustakin on paljon kivempi nähdä tuttuja omistajia kuin niitä koirakavereita =D

Lomalla kun olen, niin olen päässyt liikkumaan paljon tiheämpään tahtiin. Olen käynyt kokeilemassa minulle uusia jumppia Kaislalla (puhun edelleen Kaislasta vaikka onkin ollut jo pitkään Forever Joensuu). Bodypumpissakin olen käynyt nyt 2 kertaa 1,5v tauon jälkeen. Olen pitkittänyt sitä kun oon ajatellut, että mitä järkeä kun siellä saa itsensä ja lihaksensa niin kipeäksi. Muistan vieläkin ekan kerran jälkeen... No, mutta pelkoni oli turha. Ei sitä turhaan salilla käy, jaksoin hienosti melkeinpä samoilla painoilla (no ei ihan, mut ei paljoakaan pienemmillä) eikä lihaksisto kipeytynyt sen enempää kuin salitreenin jälkeenkään. Pelko oli siis ihan turha ja tästä eteenpäin voisikin ainakin kevyemillä viikoilla käydä pumpissa. Ajattelin kyllä yrittää, josko ehtisi muutenkin silloin tällöin, mielellään tietysti joka viikko, mutta töitten ja lasten ja Mintunkin harrastusten ohella voi olla hieman haastavaa ehtiä. Mut katotaan, nyt nautin siitä kun pääsen liikkumaan normaalia enemmän. Lepopäiviä ei kovin montaa ole näihin lomaviikkoihin mahtunut ja koko ajan on olo, että lepopäivänäkin olisi pakko jotain tehdä. Onneksi lapset on niin isoja, että pärjäävät vaikka käynkin juoksemassa, jumpassa tai salilla. Saliohjelmaa muutettiin viimeksi siten, että koska tavoitteeni on enemmänkin lihasvoiman kasvattamista kuin kestävyystreeniä, niin toistot on joka viikko 10-8-6 ja joka neljäs viikko edelleen kevyempi viikko. Ihan mukavaa tehdä taas erilaisella rytmityksellä. Lisäksi treenailen nyt takaolkapäitä enemmän, kun etuolkapäät rupee dominoimaan niin monessa liikkeessä. Tekniikka on se mihin mun pitää nyt keskittyä. Pilateksessakin olen pyrkinyt käymään säännöllisesti ja sainkin viimeksi kehuja ohjaajalta kehityksestäni. Se motivoi edelleen jatkamaan ja onhan pilateksessa haastetta, se on yllättävän vaikea laji =)

Mulla on kirpparipaikka pariksi viikoksi ollut tässä meneillään. Oli jo aikaisemmin keväälläkin pari viikkoa. Täytyy välillä todeta hymyssä suin, että rahan tuloa ei voi estää =D Tasaisesti myyntiä on vaikka välillä tuntuu ettei mitään mene kaupaksi, silti saadaan taas kerran reilusti voittoa. Lisäksi aivan huippu järjestelmä, kun oman paikan myyntiä voi seurata kotona netistä, mielestäni sitä ei täällä muilla kirppareilla ole. Onhan siinä oma hommansa hinnoitella ja käydä siellä paikalla, mutta kyllä se silti kannattaa. Toki riippuu paljon myös siitä, milla paikalla fyysisesti myyntipaikka on ja minkälaiset hinnat laittaa. Itse olen aina ajatellut, että millä hinnalla itse voisin ostaa ja sit toisaalta, kun on käytetystä tavarasta/vaatteesta kyse, niin hinta ei voi olla uudenveroinen. Tietysti joskus kokeilen laittaa korkeamman hinnan, hulluhan ei ole se joka pyytää vaan se joka ostaa ;) Ja jotkut jutut ei vaan kertakaikkiaan lähde ihan halvimmalla hinnalla. Oikeastaan, se on aika mukavaakin touhua vaikka tavarat lojuu sitten kotona sekaisin sen ajan kun hinnoittelee ja sit kun paikka puretaan ja kotona miettii mitä säästää seuraavalle kerralle ja mitä ei.

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Ns. ylläpitoa agilityyn

Hyvin lyhkäisesti meidän treeneistä. Perjantaina käytiin pienen tauon jälkeen Pärnävaaran hallilla treenailemassa agilitya mäykkyjen ja podengon kanssa. Mie oon niin iloinen, että meillä on tällaiset kaverit joitten mukana me päästään treenaa ja näin ns. ylläpidetään agilityn "taitojamme". Tosin taidoista ei tosiaankaan tällä kertaa ihan täysin voi puhua. No, okei, sujuihan ne kepit ilman ohjureita aika kivasti. Mut sit meinas tyssätä kaartuvaan putkeen meidän homma heti alkuunsa. Muutama onnistunut suoritus aluksi ja sit ei menny Minttu millään enää... Muutama kerta kokeiltiin sit yhdessä, minä houkuttelin namilla ja kutsuin toisella puolella ja apurina toiminut mäykkyjen emäntä laittoi Mintun toiselta puolelta tulemaan. No joo, onnistuihan se, mut sit treenailtiin ihan vaan suoraa putkea ja pallon kanssa palkkaus, että putkesta tulis ihan huippukiva juttu. Kerttu-podengo tuli myös tutustumaan halliin ja Minttu niin intona vastaanottamaan pientä, että hyvä ettei pelästyttänyt pientä. Kerttukin kävi putkea hieman kokeilemassa, pienestä se lähtee =D

Tehtiin ihan vaan perusjuttuja, yksittäisiä esteitä pääasiassa ja muutaman esteen yhdistelmiä. Kontaktia Minttu tarjoilee edelleen hyvin vahvasti jopa hyppyesteen tukipylväälle :o   A-estettä tehtiin sitten kontaktiharjoitteluna ja edelleenkään ei Minttu kestä jos vaan jatkan matkaa, täytyy vielä itsekin pysähtyä ja palkata kontaktille. Keinua vahvistettiin, mutta tällä kertaa se tuntui hieman pelottavalta. Tein sitten niitä samoja takaakiertoja ja välistävetoja kolmen esteen yhdistelmällä, mitä viimeksikin. Mintulle pitäisi saada vauhtia tähän touhuun, mutta ehkä hieman apaattinen esitys johtui osaltaan juoksusta ja pöksyistä, joita Minttu ei tykkää käyttää (vaikka tuntui ettei ne häirinneet treenejä ollenkaan).

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kesälomareissu ja hauva-vauva-kavereita

Mintulla on ollut viime aikoina ollut leikkikaveria hieman useammin. Miehen veli oli käymässä muutaman viikon puolisonsa ja heidän koira-vauvansa kanssa. Pääasiassa asuivat anopilla, mutta olivat meillä melkein joka päivä ja sitten meidän kesälomanreissun ajan asuivat meillä ja hoitivat Minttua. Meidän lomareissu kesti 3 päivää ja 2 yötä, käytiin Pohjanmaalla Seinäjoella, Powerparkissa huvittelemassa ja tietysty Tuurissa Keskisen kyläkaupassa. Powerpark oli tosi kiva ja siisti paikka. Jännää et keskellä peltoja on sellainen huvipuisto. Ei vaan meinaa itsellä maha enää kestää noita laitteita. Heti ensimmäisenä mentiin mustekalaan ja niin lähellä ei ole ennen ollut laatan lentäminen kuin nyt. Jotain ihan kauheeta, mut kyllä se olo siitä parantui salmiakin voimalla ja monessa laitteessa käytiin. Camilla pääsi jo kaikkiin laitteisiin ja uskaltautui yhteen pää alaspäin menevään laitteeseen. Vuoristorata oli Powerparkin parasta antia, koko puuvuoristorata kauheeta vauhtia alusta loppuun, ihan huikeeta kyytiä. Ei oo Linnanmäen vuoristorata mitään tuohon verrattuna =) Puhelinkin tilttas matkan aikana, meni vaan pimeeks eikä lähteny latauksesta huolimatta käyntiin. Nyt on huollossa ja odotellaan... Matkakuvat meni sinne puhelimen mukana, mutta onneks ehdin facebookiin laittaa muutaman kuvan, niin jäi jotain muistoa kuvien muodossa.

Maailmanpyörässä

Röllikylässä




Mintulla oli mennyt kotona kaikki tosi hyvin reissumme ajan. Oli jopa lenkillekin lähtenyt Topin ja taluttajien kanssa, mitä epäilin hieman kun välillä on niin huono lenkkeilemään eikä meinais miehenkään kanssa lähteä. Ruoka oli maistunut ja nukkunutkin oli hoitajien keskellä yöt =) Hieno juttu. Topilla ja Mintulla on leikit sujuneet tosi hienosti, Minttua alkoi välillä jopa ärsyttää kun Topi oli koko ajan yrittämässä leikkiä (ei hetkenkään rauhaa...). Mintulle sattui juoksu tähän saumaan ja Topihan juoksi perässä haistellen ja välillä selkäänkin nousten. Topia kiinnosti aina juuri Mintulla oleva lelu tai luu (ja sen kyllä sitten kuuli kun vieressä komensi) eikä Minttua haitannut vaikka Topi joskus kävi luun nappaamassa suusta kesken kaiken. Usein Minttu kävi sen kyllä sitten takaisin hakemassa. Leikki oli kyllä välillä aika kamalan kuuloista, ihan kuin olisivat toisiaan vähintäänkin teurastaneet... Tässä muutama kuva Mintusta ja Topista.






Joskus söivät omia luitaan vaikka useimmiten Topi olis halunnu just sen mikä Mintulla on.

"Mäkin kyllä tykkäisin tollasesta luusta..."

"Voisitko ystävällisesti antaa sen mulle?!"

Eilen saatiin sitten odotettuja vieraita kun Kerttu, pieni karkeakarvainen portugalin podengo tuli käymään, mäykyt eivät tällä vierailulla olleet mukana. Topin jälkeen en osannut odottaa pienempää tapausta tulevaksi ja yllätyinkin kuinka pieni Kerttu vielä oli. Aivan älyttömän suloinen ja ihana pieni tyttö, niin kaunis! Lainapuhelimella (kuvanlaatu ei paras mahdollinen eikä tee oikeutta tälle suloisuudelle) räpsin joitakin kuvia lapsille näytettäväksi ja tänne laitettavaksi, tosin tiedän että lapset haluavat heti kun mahdollista nähdä Kertun ihan livenä. Minttu oli ensin vähän ihmeissään kun toinen oli niin pieni ja haukkui ihmetellen, mutta kyllä sitten kivat leikit saivat aikaiseksi. Varmasti vielä monet kerrat juoksevat ja telmivät yhdessä =) Olin niin iloinen kuinka hienosti Minttu suhtautui pieneen kaveriin!