perjantai 27. syyskuuta 2013

Tokon jatkokurssin viimeiset kerrat

Ei oo oikein ehtinyt päivittää blogia vaikka mielessä ollut sen tuhat kertaa ainakin. Harmi kun ei sit muista kuitenkaan kaikkea mitä neuvoja ja ohjeita on saanut jatkoa varten. Mutta tässä kooste kuitenkin viimeisistä kolmesta tokon jatkokurssin harjoituskerrasta.

Toiseksi viimeisellä viikolla meillä oli poikkeuksellisesti tiistaina tokoa. Ensimmäinen kerta peruuntui ja tämä oli nyt sen korvaava kerta. Ohjelmassa oli noutokapula. Vaikka kerran sunnuntaina kesken agilityharkkojen saatiinkin hienosti kokonaiset suoritukset noutokapulan kanssa, riittää silti vielä harjoiteltavaa. Minttu kyllä tietää, että palkan saa kapulan pitämisestä, mutta heti kun minun käsi alkaa lähestyä kapulaa, pudottaa tosi herkästi maahan. Tehtiin harjoituksena ihan että Minttu otti kapulan ja minä hitaasti laitoin kättä lähemmäksi. Minttu turhautui aika lailla kun meni ymmälleen kun ei palkkaa tullutkaan niin nopeasti. Yritti koko ajan kurottautua namikättä kohti ja tarkoitus oli nimenomaan saada koira rauhoittumaan ja pitämään kapulaa suussa rauhallisesti. Saatiinhan me lopulta onnistunut suoritus ja tätä nyt pitää harjoitella kotona. Paljon siis riittää töitä monillakin osa-alueilla. Ensin pilkottuna osa-alueet kuntoon ja sit kokonainen suoritus.

Yksi juttu mitä en ole itse tajunnut ollenkaan ja mikä tuli ilmi tässä kapulan kanssa. Kun kehuin Minttua hienosti tai hyvä sanalla kapulan pitämisestä, automaattisesti kapula tippui maahan. Eli vaikka koiraa pitää sanallisesti kehua, tässä yhteydessä Minttu on jo yhdistänyt sen vapautuskäskyksi. Kouluttaja kehoittikin keksimään jonkun yleisen vapautussanan mikä toimisi joka tilanteessa, kuten vapaa. Myönnetään, liian harvoin tulee käytettyä ja ei ihme jos koira lähtee omin luvin tai lopettaa kesken. Nyt siis tehoharjoittelu tähänkin.

Toisella kierroksella tehtiin perusasennosta maahan meno ja kouluttaja häiritsi koiria. Samoin itse piti kumartua silittämään ja käydä koiran takana. Koiran piti kestää makuulla kunnes vapautuskäsky tulee. Eli koira suorittaa tehtävää ja vaikka seinät kaatuis ympäriltä tai mitä tahansa muuta tapahtuisi, koira tekee sitä tehtävää mikä on kesken kunnes vapautetaan. Minttu kesti kohtuu hyvin häiriöitä, mutta treeniä lisää. Sivulle tulo menee edelleen niin pahasti pieleen taakse, että nyt ihan back to basics ja avustetusti joka kerta sivulle takaa kiertäen. Oikea paikka löytyikin paljon helpommin näin. Ja jos minä vetäisin käden ylös, Minttu pakitti heti taakse pois oikealta paikalta, joten käsi jää aluksi nyt Mintun eteen alas ja palkkaus siitä. Samoin sivulla maahanmeno avustetusti namilla niin saan pois sen lonkkamakuuasennon. Se ei ole kuulemma virhe, mutta haluan itse ryhdikkään maassoloasennon.

Toinen kerta tokoa olikin normaalisti torstaina. Oltiin tällä kertaa hallissa sisällä ja teemana oli hyppy sekä luoksetulon pysäytys. Hyppy sujuu meiltä jo aika hyvin, on varmaan vahvin meidän liikkeistä. Kouluttajakin sanoi että valmis hyppy. Vielä Minttu on aika herkkä istahtamaan kun menen viereen seisomaan, mutta oppii varmasti nopsaan kun vaan harjoitellaan.  Ja nimenomaan harjoitellaan seisomista hypystä irrallisena, sit vaan yhdistetään. Hienoa, että jotain on opittukin.

Luoksetulossa pysähtyminen aloitettiin ensin muistuttelemalla koiraa pysähtymisestä. Top-käsky toimii Mintulla hyvin ja pysähtyi kyllä hyvin kun sanoin käskyn. Sitten piti jättää koira istumaan ja mennä itse kauemmas, kouluttaja oli keskellä ja siihen kohtaan koira piti pysäyttää. Ekalla kerralla ei onnistunut, seuraavaksi piti ottaa keho ja kädet mukaan ja ikäänkuin hyökätä koiraa päin samalla käskyn kanssa. Sehän toimi ja sitä tehtiin muutama kerta. Hieman eri kohtiin pysäytys, koska koira rupeaa tosi nopsaan aavistamaan. Myös sen takia pitää tehdä paljon pelkkiä läpijuoksuja ettei koira tiedä milloin pysäytetään ja milloin ei. Itse mietiskelin noita käskysanoja, meneeko koira sekaisin jos luoksetulon pysäytyksessä käsky on "top" ja hypyn jälkeen "seiso" kun periaatteessa molemmissa koiran pitää seisoa paikallaan. Kouluttaja kyllä vakuutteli että voi käyttää eri käskysanoja ihan hyvin. Sitä vain näin aloittelevana aina pohtii, että mitkä käskysanat itselle sopii ja koiralle toimii. Tämä olikin viimeinen toko oman kouluttajamme kanssa ja viimeisellä kerralla oli korvaava kouluttaja.

Viimeinen tokokerta olikin sikäli erilainen, että meillä oli pienimuotoiset möllikisat... Joo, varmaan kaikki etukäteen pelkäsi eikä ihan kaikki olleet paikallakaan. Mutta ihan oman tason mukaan sai tehdä, liikkeet olivat vain alokasluokan liikkeet mitkä tehtiin läpi. Turhaan siis pelättiin.  Me oltiin ekoina Mintun kans. Perusasento nyt on mitä on... Mintulla oli kierroksia ehkä hieman liikaa, innoissaan oli eikä kestänyt oikein persuasennossa vaan jouduin koko ajan korjaamaan ja aloittamaan alusta. Ensin oli seuraaminen hihnan kanssa. Sovittiin, että kokeillaan ihan käskyttämisen mukaan menemistä. Halusin itse kokeilla millaista on seurata toisen käskyjä ja tehdä sen mukaan vaikka seuraamknen pidemmällä matkalla ei vielä ihan huippua olekaan. No ihan hyvin Minttu seurasi ja miekin osasin kuunnella käskyjä. Seuraavaks ilman hihnaa seuraaminen. Ihan ok sekin, tosin aina käännöksissä Minttu tahtoo hypätä mun kättä kohti. Ja omaa suoritusta rennommaks pitäis saada, huomasin kesken kaiken et itse jännitän aika lailla hartioita. Treeniä! Sit oli liikkessä pysähtyminen. No ei se onnistunu ekalla kerralla mut onnistui sit kuitenkin.  Samoin liikkeestä maahanmeno,  vielä pitää harjoitella kovasti. Luoksetulossa Mintun vauhti oli tosi hidas, sen pitäis olla nopeempi. Sitä harjoiteltiinkin muutama kerta siinä lelun kanssa läpijuoksuna. Hyppy meni hienosti muuten, mut mie meinasin lähtee koiran luokse ennen käskyä,  onneks tajusin itse ja otin askeleen takaspäin. Tarkoitus ei ollu mitenkään pisteyttää  meidän suorituksia vaan kattoo miten kukakin tekee ne alokasluokan liikkeet ja saatiin ohjeita jatkoa varten. Kun vaan taas muistais ne.

Kokeiltiin myös ruutua lopuksi ja ideana vaan että lelu tai nami ruudun sisällä ja koira juoksee sinne. Helppo harjotella kotonakin. Lisäksi ehditiin pikaisesti noutokapulaakin ottaa. Kehuja saatiin siitä, ettei Minttu pureskele kapulaa, mutta sitä kestoa suussapitämiseen tarvitaan vielä. Hyvä vinkki oli siihen käsiongelmaan (kun Minttu pudottaa kapulan herkästi kun käsi lähestyy) että namipalkka tuleekin mun suusta. Nakinpala suuhun ja kädet jää vapaaks. Testaamisen arvoinen asia.

Tästäpä sitä pitäis sitten itsenäisesti treenailla, tosin toivottavasti joku tokon kurssi vielä tulisi. Sitä sokaistuu niin omalle tekemiselle ja varsinkin niille virheille. Mutta hyvät eväät on saatu nyt matkaan!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Agilityn jatkokurssi alkoi

Tänään alkoi Poksilla agilityn jatkokurssi. Ekalla kerralla palauteltiin mieleen valssia pienellä radanpätkällä, mikä sisälsi vain hyppyjä ja yhden putken. Yhteensä 12 estettä kun 6 esteen rata mentiin edes takas. Päästiin ekana tekemään kun Minttu oli niin malttamaton. Ikäväkseni jouduin toteamaan että Minttu edelleen räksyttää ja haukkuu kauheesti odotellessa omaa vuoroa. Tällä kertaa voi sanoa meidän onneksi, että sehän meni kuin Strömsössä... Siis ihan nappi suoritus! Minikoirat jäi ensin sisälle halliin tekee tuon radan. Kun muut kaksi koiraa olivat tehneet, tehtiin Mintun kans uudestaan. Tässä suorituksessa "kääntöpaikalla" eli viimeisen hypyn jälkeen edellisen koiran namialusta oli jäänyt sinne ja Minttuhan meni heti sinne haistelemaan ja katselemaan. Tarkoitus oli kiertää hyppy, mut  sit Minttu hyppäs takas kun pyysin jatkamaan. Loppupätkä menikin taas mainiosti. Positiivista oli että Minttu irtosi putkeen aikaisempaa paremmin!

Ulkona oli sitten itsenäisinä pisteinä kepit, rengas ja keinu. Kepeissä oli ohjurit ja muutaman kerran Minttu halus viimeisen yli hypätä. Kun meillä menee jo aika kivasti ja ilman ohjureitakin on ollut onnistuneita suorituksia (tosin kädellä voimakkaasti ohjaten) niin nyt vinkiksi harjoitella siten että itse tulen hieman perässä tai menen edellä ja Minttu joutuu tulemaan ikäänkuin itsenäisesti ohjureitten avulla. Kokeilin molempia, mutta jos jäin jälkeen ei Minttu oikein osannut mennä. Kun menin paljon edellä, tuli Minttu tosi hyvin.  Tässäpä meille oiva tapa harjoitella keppejä uudella tavalla.

Nyt ihan uudella innolla taas tätä kurssia suorittamaan!

torstai 5. syyskuuta 2013

Tokossa hyppyä ja paikkamakuuta

Tänään tokossa oli hyppy pääaiheena. Ensin palauteltiin mieleen koiralle seisomista ja sitten kokeiltiin miten koira reagoi kun käydään muualla ja palataan viereen. Minttu hyvin herkästi kävi istumaan vaikka ajattelin että seisominen on meillä suht ok. Lähdin jälleen kerran kädellä liikaa auttamaan ja tuntui että Minttu ei edes tiedä mitä koko seiso tarkoittaa. No tietääpä taas mitä harjoitellaan... Yhdistettiin sitten hyppy tähän ja muuten kaikki ok, mutta Mintun pitäis kestää seisomassa niin kauan kunnes sivulle käskyyn saa luvan.  No, ei ihan menny niin. Taas samat ohjeet mulle; rentouta kädet ja älä avusta kädellä, anna koiran itse miettiä ja oivaltaa. Välillä tuntuu ettei tähän puuaivoon mene mikään perille, mutta taas on hyvät vinkit saatu ja niitä noudattaen jatketaan. 

Toisella kierroksella saatiin itse valits mitä tehdään. Mintun kans otettiin paikamakuuta häiriöllä. Samalla vielä perusasennon viilausta, jälleen tarvittiin muutama kengän kärjen kopautus Mintun takalistoon kun lähti viemään sitä liian taakse.  Aluks Minttu häiriintyi mutta sitten sujui hyvin. Ei haitannut vaikka kouluttaja raapi maata vieressä :) Minä tuskastelin kun Minttu jää istumaan perusasennossakin usein toiselle kankulle ja lösöttää siinä. Makuullakin välillä on ryhdikkäästi ja välillä toisen kankun päällä. No haloo H... Tekee kunnolla jos vaadit sitä! Taas kerran joku fiksumpi palautteli mua maan pinnalle niitten omien kriteereitten suhteen. Millonkahan se hermostuu ja sanoo etkö ikinä opi ja sisäistä! Niin, nyt treenataan ihan istumista ja vaaditaan se kunnon ryhdikäs asento. Samoin makuulle pitää mennä ryhdikkäästi ja sitä onkin helpo alkuun harjoitella ohjaamalla namilla koira istumasta maahan. On meillä taas läksyä ja pitää ihan naksutin ottaa käyttöön, on jäänyt unholaan.

Lopuksi ryhmäliikkeenä luoksepäästävyys ja paikkamakuu. Mintun kärsivällisyys ei enää meinannut riittää ja ei pysynyt sivulla kun kouluttaja uli luokse,  tais olla kolme tai nelkä kertaa yritys ennenkuin onnistui.  Minttu halusi komentaa mua haukkumalla ja perääntyi aina  kun kouluttaja tuli lähemmäs, ja viimeksi se meni niin hienosti!  Paikkamakuussa myös rupes mua komentamaan ja piti ärähdellä sille. Kävin muutaman kerrran sitten palkkaamassa kun oli hiljaa.

Minttu ei millään haluais odottaa autossa omaa vuoroa, väkisin pirää raahata autoon välillä.  Nytkin aina tärisi ihan kun oma vuoro koitti ja paikkamakuullakin oli niin vaikea olla tärisemättä. Kotona innostuu heti kun näkee repun pakkaamista, tietää että kohta lähdetään treenaa. Iskee mun käsiin hampailla kiinni jos laitan lattialla  reppua kiinni, niin innoissaan on lähdöstä. Kun lähtis lenkillekin niin innoissaan niin ois ihan sika kivaa. Nyt taas vaihe päällä ettei lenkille  lähtis ollenkaan. Jarrut lyö päälle parhaimmillaan jo portilla...  On siinä mulla lenkkikaveri! No tokosta tuntuu ainakin tykkäävän ja sehän on tietysti mukavaa! Lenkillä on varmaan vaan liian tylsää. Ja hip hei! Päästiin Poksille agilityn jatkokurssille.  Paikat oli arvottu ja arpaonni suosi meitä! Nyt ei ollakaan ehditty aksaamaan kun mulla jatkui työt loman jälkeen. Eipä siihenkään kurssiin ole enää kuin puolitoista viikkoa!