Tällä kerralla sit saatiin pidempi rata ja rataa rakennettiin aika kauan ja käytiin vielä yhdessä läpi. Mintu ei meinais enää malttaa odottaa kopassAn vaan innoissaan yrittää kaivautua ja purra itsensä verkon läpi ulos. Ensin saatiin tutustua rataan itsenäisesti ja miettiä ohjauskuvioita. Minä ainakin toivoin, että käytäisiin vielä yhdessä läpi, koska ei vielä ihan luota siihen miten kannattaisi tehdä. Joitakin kohtia olin ajatellut ihan oikein ja joitakin vaan ei osannu ajatella ollenkaan niin kuin olis fiksua tehdä.
No, kukaan ei halunnu olla ensimmäinen joten minäpä otin Mintun ja uhkarohkeasti vaan yrittämään. Alkoi hyvin, mutta puomin jälkeen tuli blackout ja sain sit kuitenkin edettyä eteenpäin. Tosin kaujean sähläyksen kanssa ja ihan penkin alle. Kouluttaja sanoi, että unohdan koiran kokonaan... Ja jotenkin se meni niin sellaiseksi sählingiksi kun ei oikein itsekään tiiä mihin piti mennä ja mikä ohjauskuvio mihinkin. Paljon jäi parannettavaa ja kaiken lisäks ärsyttää ihan sikana etten tajunnut käyttää Minttua pissillä siinä välissä, koska sillä oli hätä ja kävi pissaamassa sivuun (ja tästähän rapsahtaa sakkomaksu). Alussa meni nimittäin puoli tuntia radan rakentamiseen ja opetteluun ja sit vielä se meni ihan pipariks. Olo oli sellainen, et eipä paljoo kannata harrastaa kun se on niin vaikeeta. .. Muiden tehdessä valmistauduin sit vielä henkisesti yhteen pätkään radalta. Kävin mielessä läpi miten mennään ja miten ohjaan ja pysyn rauhallisena. Mintun kanssa kannattaa pitää lelua kädessä, koska se tuo vauhtia koiraan ja sytyttää sen tekemään. Vielä vaan opetella kummassa kädessä kannattaa olla. Nyt sain pidettyä itseni rauhallisena ja ohjauskuviotkin onnistui. Onneks saatiin loppuun hyvä suoritus. Ohjeena tais olla meille kaikille että pätkissä tehdä rataa niin että koiralle tulee paljon hyviä suorituksia.
Tästä treenikerrasta jäi nyt mieleen että oli tosi paljon odottamista suhteessa siihen miten vähän koira pääsi tekemään. Itsenäisiä pisteitä ei nimittäin ollut, pelkkä rata. Tuli tässä kirjoittaessa mieleenk, että olisiko voinut sitten olla tämäkin rata jaettuna kahteen, koska kenelläkään ei se sujunut kokonaan alusta loppuun ja kaikkia neuvottiin tekemään pienemmissä pätkissä. Jos olisi ollut kahdessa osassa, olisi päässyt enemmän tekemään ja nimenomaan pienemmissä osissa. Tosin kouluttajia ei ollut kuin yksi niin ehkä siitä syystä oli vain yksi rata.
Ensi kerralla viimeinen kerta ja tiedossa möllirata. Jos yhtään tähän kertaan on verrattavissa niin ei jää paljoa siitäkään jälkipolville kerrottavaa, valitettavasti. Tämän kurssin päätteeksi on mahdollisuus hakea pienryhmä- treenipaikkaa joko ohjatussa ryhmässä tai itsenäisesti treenaavassa ryhmässä. Tässä vielä mietinnässä, en haluaisi kymmä lopettaa tähän, koska Minttu tykkää ja tarvitaan joku paikka minne lähteä treenaamaan, ei se kotona oikein onnistu. Ja ohjausta tarvitaan kyllä ehdottomasti vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti