Nyt on hyvä fiilis! Meillä oli poikkeuksellisesti tänäänkin agilitytreenit ensi sunnuntain lisäksi. Ajattelin ensin että tämä kaamea kuumuus ei tiedä hyvää, mutta hallissa on niin viileä ettei kuumuus oikeastaan haitannut. Ulkona treenattiin keinua ja sehän alkaa kivasti sujumaan. Samoin kepit ja pussi, ei mitään tavallisesta poikkeavaa. Sisällä halli jaettiin pituussuunnassa kahtia.
Toisella puolella tehtiin hyppy-putki (persjättö) - hyppy-hyppy (valssi) - hyppy-putki. Nyt pidin pääni ja tehtiin ensimmäisenä. Eka kerta meni juuri oikein, toisella ja kolmannella kerralla tais Minttu putken jälkeen minun perässä tulla eikä mennyt esteelle, neljäs kerta taas onnistui. Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen, että muistin itse tehdä persjätön ja valssin oikeisiin kohtiin ja Minttu kuitenkin seurasi ohjausta.
Toisella puolella lähdettiin puomilta kontaktista, hyppy-putki-hyppy-hyppy. Sai valita tekeekö esteen ja putken väliin takaaleikkauksen tai jos se ei onnistu niin toiselta puolelta vaan suoraan ohjaten. Lisäksi putkesta tullessa odottaako koiraa putken päässä kauempana tai sitten tekeekö persjätön ja odottaa lähempänä. Valitsin kokeiltavaksi takaaleikkauksen, koska tuntuma oli ettei Minttu irtoa kovin hyvin vielä. Putken jälkeen päätin kokeilla sitä, että odotan kauempana. Hommahan toimi aika hienosti. Minttu meni kuin unelma ja takaaleikkaus onnistui ja myös putken jälkeen homma toimi. Niin siistii!
Lopuksi kaikki tekivät nuo kaksi rataa yhdistettynä eli 11 esteen radan. Puomi yhdisti hallin päässä nuo kaksi harjoittelemaamme rataa. Päätin, että kokeilen ilman apupalkkausta puomin kontaktin. Puomille Minttu tuli hyvin, päällä vauhti hieman hidastui, loppuun kontakti hieman vinoon (taisin huutaa kesken suorituksen että olihan se melkein oikein), siitä jatkaen loppuun. Niin siistii! Oli niin huippu fiilis tuon radan jälkeen ja omakin adrenaliini virtasi =D Tätä kai se agility on parhaimmillaan, vauhtia, yhteistyötä, hauskaa! On kiva huomata, että ollaan opittu ja tuollainenkin rata onnistui. Tosin suuntahan oli koko ajan eteenpäin, saas nähdä sitten joskus kun ja jos pääsee kokeilemaan sellaista rataa, missä joutuu edestakas menemään. Sinne on matkaa vielä.
Mua rupee vaan ärsyttämään Mintun jatkuva haukkuminen hallissa. Neuvoksi sain, että odotellessa voisin vaikka treenailla paikkamakuuta niin että selkä on koiraan päin. Tätä yritinkin jo, tosin katse koiraan päin. Minttu ei kestänyt ollenkaan jos katsoin muualle, heti haukkuu. Pienin askelin siis tässäkin edetään. Mutta ensi kertaa odotellessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti