Vuosi sitten tämä perhe oli aika jännittyneenä ja odottavalla mielellä lähtiessään hakemaan Minttua kotiin. Oltiin lähdetty jo perjantaina Pieksamäelle mun vanhan luokkakaverin luokse yöksi, ettei ihan niin paljon ajamista tulisi yhdelle päivälle. Etukäteen oltiin mietitty, että mitenkähän pieniä ne pennut oikein on ja entäs jos Minttu ei tulekaan meidän lähelle ja ne muut tulee... Juuri näinhän siinä kävikin, kaikki kolme siskoa innostuneena meitä tervehtimään ja Minttu katseli hieman kauempaa että ketäs nää oikein on. Tosin, kyllä me sit tutustumaan päästiin =)
Minttu oli ensimmäinen pennuista, joka lähti uuteen kotiin. Kieltämättä hieman jännitti viedä Minttu autoon, tästä se meidän yhteiselämä nyt sitten alkaa. Mitäs tämän pennun kanssa oikein tehdään? Alkumatkasta kauhea itkuvirsi, mutta ei onneksi kuin ehkä 10 minuuttia jos sitäkään. Välillä pysähdyttiin pissittämään ja sit taas matka jatkui.
Pitkä matka, mutta todella hyvin Minttu jaksoi kotiin. Kotona sitten ihmeteltiin tätä pientä ihanuutta!
 |
| Uni maistui illalla Mintulle ja Joonalle |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti